Näin teknisellä alalla työskennellessä ei aina tule ajatelleeksi, ettei käyttämämme jargon avaudu kaikille samalla tavalla. Saamamme palautteen perusteella halusimme siis kirjoitella auki yleisimpiä termejä jotka liittyvät uuden tietokoneen hankintaan ja mikä niiden käytännön merkitys oikein on.

Esittelyssä IT-Suomi -sanakirja: Tietokoneen kokoonpano

Prosessori

Nimensä mukaisesti prosessoi saamiaan käskyjä, eli pistää ykkösiä ja nollia jonoon tietyllä nopeudella joka riippuu “prossun” tehokkuudesta. Tehoa ilmaisevat GHz-numerosarjat, sekä myös valmistajan prosessorille antama tuotenimi (Core, Xeon, Pentium jne).

Mitä nopeampi prosessori, sitä sujuvampaa koneen käyttäminen on. Toki myös mitä enemmän tehoa, sitä suurempi myös sähkönkulutus ja lyhyempi akunkesto.

Prosessorin (kuten myös näytönohjaimen) nopeudella on suuri merkitys kun työstetään 3D-grafiikkaa tai editoidaan videoita, tai kun konetta käytetään visuaalisesti monimutkaisten pelien pelaamiseen. Toimisto-ohjelmien käyttö, netissä surffaaminen, pankkiasioiden hoitaminen ja pasianssi sujuvat mainiosti hitaammallakin koneella.

Suurimmat prosessorivalmistajat ovat Intel ja AMD, joiden tuotekuvauksia lukiessa on hyvä tietää, etteivät käytetyt kellotaajuusmerkinnät (GHz) ole suoraan vertailukelpoisia keskenään.

Näytönohjain, resoluutio

Näytönohjain siirtää tiedot koneesta visuaaliseen muotoon näytölle ja sen tehokkuus määrittelee, kuinka tarkasti ja nopeasti kuva piirtyy ruudulle. Koska kuva piirtyy näytölle pistealue eli pikseli kerrallaan, isompi ja yksityiskohtaisempi näyttöresoluutio vaatii näytönohjaimelta enemmän potkua.

Resoluutio-termi viittaa kuvapisteiden määrään, eli tässä tapauksessa siihen montako neliön muotoista kuvapistettä (pikseliä) näytölle piirtyy vaaka- ja pystysuunnassa, näytön fyysisestä koosta riippumatta. Toisin sanoen oman läppärisi näytön ja jalkapallostadionin jättiscreenin resoluutio voi olla täysin sama ja siitä johtuu, että edellisessä kuva on tarkka ja jälkimmäisessä rakeinen.

Full HD- eli täysteräväpiirtonäytön resoluutio on 1920 x 1080 kuvapistettä, muita kokoja ovat esim. 1600 x 900, tai älypuhelimista löytyvä 800 x 480.

Uusinta uutta ovat 4K-näytöt joiden resoluutio on 4096 x 2160. Nelinkertainen kuvainformaation toistaminen vaatii niin ikään koneelta nelinkertaista tehokkuutta.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että vaikka myös kirjapainossa käytetään samaa resoluutio-termiä kuvaamaan kuvapisteiden määrää, näyttöresoluutiolukemat eivät ole yhteydessä kuvan painokelpoisuuteen

Muistit

Koneessa on kahdenlaista muistia. Keskusmuisti (”työmuisti”) pyörittää ohjelmia ja tiedostojen tallentamiseen käytetään koneen tallennus- eli massamuistia. Näistä jälkimmäinen on se, joka aikaa myöten täyttyy ja jota täytyy välillä siivota, toisin sanoen poistaa turhia tiedostoja tai siirtää niitä muualle (muistitikulle, ulkoiselle kovalevylle, CD:lle tai pilvipalveluun) säilytykseen.

Muistia kuvataan maallikon silmissä kryptisin kirjain-numero -sarjoin, esim. HP EliteBook -kannettava saattaa sisältää 8 Gt 1 600 MHz DDR3L SDRAM -työmuistia ja 512GB M.2 SSD -tallennustilaa.

Eri ohjelmistojen pyörittäminen vaatii erilaisia määriä työmuistia, kuvien käsittely enemmän kuin tekstin käsittely jne. Siksi tehokaskin kone hidastuu kun useita ohjelmia on käytössä yhtä aikaa: työmuisti täyttyy ja kone joutuu ottamaan käyttöön lisäkapasiteettia hitaammin toimivasta massamuistista.

Ohjelmistojen (“softat”) asentaminen koneeseen puolestaan kuluttaa tallennustilaa. Siksi on hyvä toisinaan käydä läpi ja poistaa tiedostojen lisäksi ohjelmistoja joita ei käytetä, esimerkiksi eräät verkkopalaverimuodot (kuten GoToWebinar) vaativat softan asentamisen omalle koneelle, eivätkä ne poistu sieltä itsekseen.

Useimmiten koneeseen on tarvittaesa mahdollista lisätä sekä työ-, että massamuistikapasiteettia lisäämällä koneeseen uusia osia. Muistikampa lisää työmuistia, SSD-levy tai kovalevy tallennusmuistia.

Käyttöjärjestelmät

Nykyisin jo marginaaliin siirtynyt UNIX, PC:lle asennettavat Windows ja Linux, Maceissa toimiva OS, sekä älypuhelimista löytyvä iOS ja Android ovat käyttöjärjestelmiä; ohjelmistoja jotka mahdollistavat muiden ohjelmistojen toiminnan. Eri “käyttisten” tuotenimiä ovat esimerkiksi Windows 8, OS X Yosemite ja Linux Ubuntu.

Niitä päivitetään aika-ajoin ja tavoitteena on yleensä käyttäjäystävällisyyden ja tietoturvan parantaminen, joskin tavoitteiden täyttymisestä voidaan olla montaa mieltä.

Käytännössä käyttiksen valinnalla on siksi iso merkitys, että ohjelmistot ja sovellukset (applikaatiot) ovat käyttöjärjestelmäkohtaisia.

Ohjelmistojen valmistajasta riippuu onko niitä julkaistu eri käyttiksille ja toimivatko ne edelleen uudempien käyttispäivitysten myötä.

Vanhentuneen teknologian suurimpana haittapuolena ovat tietoturvauhkat.

Mac-ympäristöä pidettiin pitkään ”virusvapaana vyöhykkeenä”, mutta Apple-laitteiden yleistymisen myötä myös haittaohjelmien tehtailijat ovat ottaneet ne kohteekseen.

Hankintoja tehdessä kannattaa siksi valita aina mahdollisimman uutta teknologiaa, että työvälineesi elinkaari olisi mahdollisimman pitkä eikä sen päivittäminen ala tuottaa ongelmia.

Hankkiessasi koneita kauttamme, sinun ei todellakaan tarvitse tietää ja osata näitä asioita! Meille riittää kun kerrot millaiseen käyttöön koneesi tulee, niin löydämme kyllä sinulle sopivan!

Tavoitat meidät puhelimitse 020 741 8080 tai vaikkapa tämän lomakkeen kautta!

Fill out my online form.